Yhdysvaltain Euroopan ja Afrikan ilma-asetta komentava kenraali James B. Hecker yllättyi Venäjän VKS:n eli ilma- ja avaruusvoimien toiminnasta Ukrainan sodan alussa, kertoo Air & Space Forces Magazine.
Viime viikolla toimittajille puhunut Hecker kertoi, että hänelle tuli yllätyksenä paitsi se, että Venäjä ei Ukrainaan hyökättyään saavuttanut ilmaherruutta, myös se, että maa ei jatkanut yrittämistä.
Heckerin mukaan menetettyään noin 75 etulinjan taistelukonetta, maa ”vähän luovutti [ilmaherruuden tavoittelun] jo aikaisessa vaiheessa”. Nyt sekä Venäjä että Ukraina ovat tilanteessa, jossa vastustajan ilma-alukset sekä maahan sijoitettu ilmatorjunta ovat edelleen suuri uhka, ja tuloksena on komentajan mukaan ensimmäistä maailmansotaa muistuttava tykistöjen taistelu.
Myös puolustusliitto Naton ilmaesikuntaa johtava Hecker kertoi, että vastustajan ilmapuolustusjärjestelmää vastaan toimiminen on tällä hetkellä Naton ilma-aseen kehityksen ykkösprioriteetti.
Heinäkuussa Breaking Defensen haastattelema brittiläisen Rusin (Royal United Services Institute) tutkija sekä Norjan ilmavoimien akatemian professori Justin Bronk arvioi, että osa Euroopan maista tekee selkeästi hankintapäätöksiä Venäjän uhkaa varten.
”Puhutaan maista, jotka hankkivat suuria määriä F-35-kalustoa, tai kohottavat niiden hankintamäärää, ja käyttävät paljon rahaa pitkän kantaman asetyyppeihin: JASSM, JASSM-ER, AGM SLAM-ER ja Spear 3. Toisin sanoen hankitaan kalustoa, joka on kallista, mutta erityisesti suunniteltu vihollisen ilmapuolustuksen tuhoamiseen tai tukahduttamiseen, avainasemassa sen tuhoaminen”, Bronk totesi.
Tuhoamisesta ja tukahduttamisesta Bronk käytti alkuperäiskielellä ilmausta sead / dead (Suppression and Destruction of Enemy Air Defenses).
Heckerin mukaan kakkosprioriteetti on miehittämättömien ilma-alusten ja risteilyohjusten torjuminen, kolmantena taas Nato-maiden keskinäisen tiedonjakamisen parantaminen.
”Se on ilmainen tapa, jolla maat parantavat toinen toisiaan”, hän luonnehti.
Näiden prioriteettien jälkeen Heckerin työlistalla on hajautetun lentotoiminnan kehittäminen. Tämä Naton kyky on kylmän sodan jälkeen heikentynyt, ja nyt tarkoituksena on muodostaa sopivissa strategisissa eurooppalaisissa paikoissa sijaitsevien noin 20–25 tukikohdan verkosto, joka kykenee tukemaan suurta osaa Naton lentokonetyypeistä.
Hecker nosti esille myös Suomen käyttämät maantietukikohdat, joiden olemassaolo kasvattaa Naton taistelukonekalustolle sopivien paikkojen määrää.
