Kaksikielisten tuomioistuinten henkilöstö kokee, ettei ruotsinkielistä palvelua pystytä tarjoamaan riittävällä tasolla nykyresurssein. Tuomioistuinviraston kyselytutkimus, jonka tulokset oikeusministeriö julkaisi tänään, paljasti merkittäviä haasteita henkilöstön kielivalmiuksissa ja tukityökalujen saatavuudessa. Raportista kerrotaan Tuomioistuinviraston tiedotteessa.
Suomessa 36 tuomioistuimesta 17 on kaksikielisiä. Vastaajat raportoivat puutteita erityisesti kaksikielisen kansliahenkilöstön määrässä ja uusien, molempia kieliä hallitsevien työntekijöiden rekrytoinnissa. Moni kaipasi lisää konkreettisia työkaluja, kuten ruotsinkielisiä asiakirjapohjia ja fraaseja, sekä parempaa koulutusta kielilain soveltamiseen.
Monet vastaajat kokivat, ettei kielilisä vastaa kaksikielisestä työskentelystä aiheutuvaa lisätyömäärää. Ongelmat eivät rajoitu pelkästään tuomioistuimiin, vaan koskevat myös ulkopuolisia toimijoita, kuten käännös- ja tulkkauspalveluita sekä poliisia ja syyttäjiä.
Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy
Tutkimuksessa tunnistettiin myös tilanteita, joissa asianosaiset ovat luopuneet oikeudestaan käyttää ruotsia oikeudenkäynnissä. Syinä nähtiin muun muassa ruotsinkielisten avustajien vähyys sekä uskomus suomenkielisen käsittelyn nopeudesta ja laadusta.
Haasteisiin vastaaminen vaatii toimenpiteitä niin yksittäisissä tuomioistuimissa kuin Tuomioistuinvirastossa ja oikeusministeriössä. Kysely toteutettiin osana oikeusministeriön ja Tuomioistuinviraston yhteishanketta, jonka tavoitteena on kehittää tuomioistuinten ruotsinkielistä asiointiympäristöä. Hankkeessa on kehitetty myös malli ruotsinkielisen palvelun suunnitteluun sekä perustettu tuomioistuinverkosto kielipalvelun kehittämiseksi.
