Koulupoissaolot ovat kyllä huono enne. Ehkä, ja varmaankin, ryhtiliike perheissä on paikallaan. Hyvin omituisena pidän esim. perheen lomamatkojen ajoittamista kouluvuoden ajalle – ei sellaista tehnyt juuri kukaan muutama vuosikymmen sitten.
Mutta on muistettava, että koulupoissaoloihin on monia syitä. Itse esim. levottomina teinivuosina olin paljon poissa koulusta osin turhautumisen vuoksi. Luokka oli meluisa ja rauhaton, kavereita ei juuri ollut, ja ennen kaikkea opetus oli jokseenkin haasteetonta vähänkään lahjakkaammille. Itse ainakin yksinkertaisesti pitkästyin. Ei aikuinenkaan jaksa pitkään motivoitua turhasta työstä. Toisilla taas voi olla ylipääsemättömiä vaikeuksia oppimisessa, ja he eivät saa tukea – eivätkä positiivisia oppimiskokemuksia.
Kotielämä voi olla kaaosta, jolloin on vaikea saada järjestystä omaan elämäänsäkään. Aika monella nuorella on henkistä pahoinvointia ja masennustakin, jolloin ymmärrettävästi sänkyyn jääminen aamulla tuntuu helpommalta kuin koulun käyminen. Vakavammin masentunutta ei välttämättä saa edes kurinpidolla käymään koulussa, hänellä ei ole voimia. Koulukiusaaminen on monelle syy karttaa koulua.
Tietenkin vanhempien tulee tehdä kaikkensa saadakseen alaikäiset käymään koulussa. Pelkkä kurinpito ei aina riitä, vaan kannattaisi penkoa syvemmältä ja miettiä, mitä kipukohtia on ja mitä niille voisi tehdä.
