Suojelupoliisi julkaisi tuoreimman katsauksensa kansallisesta turvallisuudesta ajankohtaisimpana mahdollisena hetkenä. Tiistaina esittelemässään raportissa Supo arvioi Venäjän yhä Suomen suurimmaksi uhaksi, vaikka sabotaasit keskittyvät suurempiin Euroopan maihin ja Ukrainaan. Venäjä pyrkii sabotaaseilla ja hybridivaikuttamisella vaikuttamaan yleiseen mielipiteeseen ja kansalaisten turvallisuudentunteeseen lännessä. Suomea suojaa osaltaan vahva kansallinen konsensus uhkiin varautumisessa sekä kokonaisturvallisuuden malli. Siinä keskeistä on turvallisuuden ymmärtäminen laaja-alaisesti. Käytännössä kyse on sujuvasta viranomaisyhteistyöstä sekä tiedonvaihdosta viranomaisten ja valtiojohdon kesken.
Viime aikojen muutokset Yhdysvaltain Ukraina-politiikassa ovat luoneet jännitteitä EU-maiden ja presidentti Donald Trumpin hallinnon välille. Suomen ja Yhdysvaltain tiedusteluyhteistyöhön ei Supon mukaan ole tarvetta tehdä muutoksia, mutta tilannetta voitaisiin joutua arvioimaan uudelleen, mikäli mailla ei olisi enää yhteistä viholliskuvaa. Käytännössä kyse on Venäjästä, jonka suhteiden lämpeneminen Yhdysvaltoihin herättää hämmennystä. Tiedusteluyhteistyö länsimaiden välillä perustuu luottamukseen, jonka tulisi olla aukotonta molemmin puolin. Trumpin ukaasit Euroopalle ja myötämielinen suhtautuminen Venäjän hallintoon ovat sitä horjuttaneet, mutta eivät romuttaneet.
Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy
Suomi menettäisi paljon, jos länsimaat putoaisivat Ukrainan tavoin Yhdysvaltain jakaman tiedustelutiedon piiristä. On myös hyvä muistaa, että presidenttikausi kestää Yhdysvalloissa neljä vuotta, minkä jälkeen luottamuksen parantaminen voi olla taas helpompaa.
Itse kukin voi joutua hyödynnetyksi palvelunestohyökkäyksessä.
Venäjän rooli laittomassa tiedustelussa on Suomessa keskeinen turvallisuuspoliittisen tilanteen ja maantieteen vuoksi. Huomio ei saa kuitenkaan kiinnittyä vain Venäjään, koska Suomea kohtaan tuntee kiinnostusta myös tiedustelujättiläinen Kiina. Sitä kiinnostavat ulko- ja turvallisuuspoliittinen päätöksenteko, arktiset kysymykset, huipputeknologia sekä hallinnon uhkana pitämät ryhmät. Teknologiavakoilun torjuntaa ei voi jättää vain valtion vastuulle, vaan myös yritysten ja tutkimuslaitosten on tehtävä osansa.
Yksittäisten kansalaisten tulisi olla tietoisia riskeistä, joita liittyy verkkoyhteydellä varustettujen elektroniikkalaitteiden suojaamattomiin reitittimiin. Itse kukin voi tietämättään joutua hyödynnetyksi esimerkiksi palvelunestohyökkäyksessä.
Laittoman tiedustelun ja hybridivaikuttamisen uhkaa ei kannata liioitella, koska se hyödyttäisi niitä harjoittavia toimijoita. Riskeistä on kuitenkin oltava tietoisia ja niihin on varauduttava.
