Suomen asumisoikeusjärjestelmä on tarjonnut turvallista ja kohtuuhintaista asumista jo yli 30 vuotta. Ympäristö- ja ilmastoministeri Mykkäsen mukaan järjestelmässä piilee julkisen talouden riski, ja hallitus aikoo lopettaa uusien asumisoikeusasuntojen rahoittamisen vuoden 2025 lopussa. Päätös ansaitsee tarkemman arvioinnin.
Otetaan esimerkiksi Suomen kaksi suurinta asumisoikeusoikeusyhtiötä Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy ja TA-Asumisoikeus Oy, joilla oli vuoden 2023 lopussa valtion takaamia arava- ja korkotukilainoja yhteensä alle 1 200 euroa per neliömetri.
Vertailuna vanhojen osakeasuntojen neliöhinnat olivat viime vuonna pääkaupunkiseudulla 4 500 euroa, ja muissa suurissa kaupungeissa 2 000–3 000 euroa. Täten valtion riskin katsominen vaikuttaa liioitellulta, etenkin kun ASO-rakentaminen on sallittu ainoastaan väestömäärältään kasvaville paikkakunnille.
Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy
Vuosina 2013–2023 pitkän korkotuen vuokra-asuntojen lainakanta on ollut keskimäärin 8,6 miljardia euroa ja ASO-asuntojen lainakanta 2,9 miljardia euroa. Samalla korkotukea on maksettu pitkän korkotuen vuokra-asunnoille 99 miljoonaa euroa ja ASO-asunnoille 12 miljoonaa euroa. Suhteessa lainakantaan, pitkän korkotuen vuokra-asunnoille on maksettu korkotukea kolminkertainen määrä.
ASO-asuntoihin verrattuna valtion takausvastuut ovat pitkän korkotuen vuokra-asuntokannassa lähes kolminkertaiset, ja myös korkotukimenot ovat huomattavasti suuremmat. Tämä huomioiden on erikoista korostaa ASO-asuntojen merkittäviä taloudellisia riskejä valtiolle. Asumisoikeusjärjestelmä on toiminut moitteettomasti vuosikymmeniä aiheuttamatta tappioita valtiolle, ja näin tulee olemaan myös jatkossa.
Esa Kankainen
Asuntosäätiön toimitusjohtaja
Esa Mustonen
TA-Asumisoikeus Oy:n toimitusjohtaja