Venäjän aikeita muuttaa yksipuolisesti Suomen ja Liettuan vastaisia merirajojaan on vielä hankala arvioida, sanoi Åbo Akademin merioikeuden professori Henrik Ringbom STT:lle keskiviikkoaamuna.
Hänen mukaansa suurin ongelma on, ettei tiedetä tarkkaan, mitä suunnitelmia Venäjällä itse asiassa on ja mitä he ovat ehdottamassa. Tietoa ei ole esimerkiksi siitä, puhutaanko aluemerirajoista tai talousvyöhykkeistä vai onko kyse esimerkiksi lähellä rantaa olevista perusviivoista.
Aluemeret ovat osa valtion aluetta ja sinne ulottuu valtion täysivaltaisuus. Talousvyöhyke voidaan perustaa aluemeren edustalla sijaitsevalle merialueelle. Rantavaltiolla on suvereenit oikeudet talousvyöhykkeen luonnonvaroihin.
Suorat perusviivat taas koskevat esimerkiksi sitä, miten eri merialueet rajataan saarten osalta.
– Voi olla kyse hyvinkin suuresta ja vakavasta asiasta, jos se liittyy esimerkiksi naapurivaltioiden rajojen siirtämiseen. Voi myös olla aika tavallisista asioista kysymys, esimerkiksi siitä, että Venäjä haluaa päivittää näitä suoria perusviivoja.
Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy
Perusviivojen päivittämisen puolesta voisi Ringbomin mukaan puhua se, että Venäjä on perustellut asiaa sillä, että rajojen perusteina käytetyt merikartat eivät olleet riittävän tarkkoja eivätkä ne ”vastaa täysin nykyistä geografista tilannetta”.
– Se ei ainakaan sulje pois, että olisi tällaisista asioista kyse. Ja se olisi tietysti huomattavasti pienempi asia kuin että lähtisi jotain naapurirajoja siirtämään.
Perusviivan saa laatia
Ringbom huomauttaa, että jokaisella valtiolla on pääsääntöisesti oikeus laatia omat perusviivansa, jos se ei vaikuta naapurimaiden rajoihin. Asiaa koskevia periaatteita löytyy YK:n merioikeusyleissopimuksesta.
Hän kertoo, että esimerkiksi Suomi on laittanut perusviivoja saaristonsa ympäri ja sen perusteella lasketaan esimerkiksi aluemeren leveyttä.
Mikäli taas kyse olisi aluemeren ulkorajan siirtämisestä, jolloin Venäjä saisi itselleen lisää aluetta Itämerellä, tilanne olisi täysin toinen.
– Sillähän olisi aivan valtava merkitys, sekä käytännössä että myös poliittisesti. Sehän koskisi naapurivaltioiden alueellista suvereniteettiä, joka on kansainvälisen oikeuden pyhimpiä periaatteita. Sen takia tämä on sellainen asia, että sitä ei yksipuolisesti yksinkertaisesti voi tehdä.
Merten perustuslaki ohjaa
Rajojen määrittelystä on kirjattu YK:n merioikeusyleissopimukseen, jota kutsutaan myös merten perustuslaiksi. Se kattaa Ringbomin mukaan melkein kaikki merellä tapahtuvat toiminnot ja on myös hyvin yleisesti hyväksytty.
– Siinä mielessä ollaan aika hyvässä tilanteessa, että mikäli tässä syntyy kiistoja, niin on hyvin selvää, mistä kannattaa ensin löytää ratkaisu erilaisiin kiistoihin. Ja se on nimenomaan tästä sopimuksesta.
Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy
Sopimukseen on myös kirjattu riitojen ratkaisua koskevia menetelmiä. Yksi niistä on Hampurissa sijaitseva merioikeustuomioistuin.
Ringbom kertoo, että historiasta löytyy esimerkkejä tapauksista, joissa valtio on esittänyt vaatimuksia eri merialueille. Yleensä ne ovat kuitenkin koskeneet kiistanalaisia alueita, joista ei ole vielä ollut yhteisymmärrystä.
– Itämeren kohdalla, varsinkin Suomen ja Venäjä raja, sehän on ollut hyvinkin tiedossa jo pitkään, eikä siitä ole ollut mitään epäselvyyksiä.
