Kalastusneuvos Kari Ranta-aho otti mielipidekirjoituksessaan (TS 12.4.) kantaa Turun yliopiston merentutkimuksen kehitykseen. Kirjoitus sisälsi virheellisiä väittämiä Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön toiminnasta.
Ranta-ahoa ihmetyttää ”Saaristomeren tutkimuslaitoksen upotusoperaatio”. Turun yliopisto ei ole missään vaiheessa ollut upottamassa Saaristomeren tutkimuslaitosta. Keskustelua on käyty tutkimuslaitoksen sijainnista, sillä nykyiset tilat haastavat tutkimustoiminnan kehitystä.
Seilissä sijaitsevan rakennuskannan korjausvelka on mittava. Tämä on johtanut tilanteeseen, jossa suuri osa rahoituksesta menee kiinteistöjen ylläpitoon. Samanaikaisesti biodiversiteettiyksiköllä ei ole mahdollisuuksia rekrytoida uusia tutkijoita Saaristomeren tutkimusta ja suojelua vauhdittamaan.
Luonnon köyhtyminen eli luontokato etenee maailmanlaajuisesti, ja myös Saaristomeren tila on heikko. Tilanteen korjaamiseksi tarvitaan monipuolista tutkimusta.
Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy
Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön tutkijat selvittävät esimerkiksi Saaristomeren tilaa, ympäristön kemikalisoitumisen vaikutuksia ekosysteemeissä, pohjoisten elinympäristöjen muutosta, biodiversiteetin ja talouden välistä rajapintaa sekä sademetsien luonnon monimuotoisuutta ja siihen kohdistuvia uhkia. Yksikön kaikkia tutkimusaiheita yhdistävät ihmisen aiheuttamat globaalihaasteet – ilmastonmuutos ja luonnon köyhtyminen. Nämä ovat aiheita, joihin yritämme parhaamme mukaan panostaa.
Biodiversiteettiyksikössä työskentelee yli 60 henkilöä, joista neljä tekee töitä pääosin Saaristomeren tutkimuslaitoksessa. Biodiversiteettiyksikön perusrahoituksesta noin kolmannes menee joka vuosi Saaristomeren tutkimuslaitoksen toimintoihin. Yksikkö panostaa siis jatkuvasti suhteessa enemmän Saaristomeren tutkimukseen kuin muihin yksikön osiin.
Turun yliopisto ei ole missään vaiheessa ollut upottamassa Saaristomeren tutkimuslaitosta. Keskustelua on käyty tutkimuslaitoksen sijainnista, sillä nykyiset tilat haastavat tutkimustoiminnan kehitystä.
Biodiversiteettiyksikön toiminnassa korostuvat pitkien aikojen kuluessa kerätyt tutkimusaineistot, jotka kertovat luonnossa tapahtuvista muutoksista. Tärkeisiin aineistoihin kuuluvat esimerkiksi Saaristomeren tilaan liittyvät seuranta-aineistot, joiden jatkuvuutta ei ole missään vaiheessa kyseenalaistettu Turun yliopiston toimesta.
Aineistoihin lukeutuvat myös esimerkiksi yksikön luonnontieteellisen museon kokoelmat, jotka koostuvat noin 5 miljoonasta tieteellisestä näytteestä. Jälkimmäistä on kerätty aina 1800-luvun alusta lähtien.
Luonnon köyhtymisen tutkimuksessa tärkeiden aineistojen jatkuvuutta varmistavat osaltaan kansalliset ja EU-tasoiset tutkimusinfrastruktuurit, joihin biodiversiteettiyksikkö kuuluu. Näitä ovat Ranta-ahon mainitseman FINMARI:n lisäksi myös esimerkiksi Suomen Lajitietokeskus (FinBIF) ja ekosysteemitutkimusta vauhdittava AnaEE.
Yhtenä vaihtoehtona on pohdittu Saaristomeren tutkimuslaitoksen toimintojen siirtämistä Åbo Akademin Korpoströmin tutkimusaseman yhteyteen, jossa toimii myös Saaristomeren Unesco-biosfäärialueen koordinaatio. Kahden yliopiston aiempaa tiiviimpi Saaristomereen liittyvä yhteistyö mahdollistaisi potentiaalisesti tehokkaan ja kansainvälisesti merkittävän saaristo- ja merentutkimuksen alustan kehittymisen.
Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy
Ranta-aho kyseenalaistaa biodiversiteettiyksikön tutkimustoimintaa kysymällä, mihin tarvitaan yksikköä, joka ”tarkastelee merta yliopistokukkulalta käsin ja hakee uusia lajeja meriitiksi ympäri maailmaa”. Samalla hän muistuttaa, että ”Turun yliopiston hammaslääketieteen laitos oltiin ulkopuolisten toimesta lopettamassa”.
Tässä kohtaa Ranta-aho nostaa esille tärkeän asian. Yksi tieteen tärkeimmistä arvoista on riippumattomuus. Biodiversiteettiyksikön kohdalla sitä toteutetaan sallimalla yksikön tutkijoiden työskentely heidän mielestään tärkeiden tutkimusaiheiden parissa.
Ilari E. Sääksjärvi
Biodiversiteettiyksikön johtaja, professori, Turun yliopisto
