Itämeren merirajoista syntyi varsinainen soppa. Ensin media julkisti Venäjän puolustusministeriön suunnitelman, jolla se yksipuolisesti muuttaisi Suomen ja Liettuan vastaisia merirajoja. Ministeriö perusteli muutoksia sillä, että merikartat eivät ole riittävän tarkkoja nykyisissä oloissa.
Keskiviikkona Venäjän valtiolliset uutistoimistot kertoivat, että Venäjällä ei ole poliittisia aikomuksia siirtää merirajoja Itämerellä. Venäjä myös poisti suunnitelman hallituksen verkkosivuilta.
Tarkkaa tietoa suunnitelman käytännön vaikutuksista ei ole. Kyseessä saattaa olla pieni, rutiiniluontoinen asia tai pahimmassa tapauksessa vakava periaatteellinen kysymys. Ei tiedetä, koskeeko se vain Venäjän omia aluevesiä vai onko sillä vaikutuksia muihin maihin, jolloin Venäjä ei voi päättää asiasta yksipuolisesti.
Epämääräistä suunnitelmaa ministeriön verkkosivuille ei voi pitää normaalina. Suunnitelman vuotaminen julkisuuteen saattoi olla vahinko tai taitava hybridioperaatio. Virallisesti Venäjä ei tee mitään, mutta jo suunnitelmalla spekulointi on omiaan lisäämään epävarmuutta ja hajaannusta länsimaissa, mikä on yksi Venäjän hybriditoiminnan tavoite.
Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy
Suomen valtionjohto suhtautuu asiaan maltillisesti, seuraa tilannetta, mutta ei halua provosoitua. Pääministeri Petteri Orpo (kok) rauhoitteli kansalaisia, että nykytietojen valossa kyse on lähinnä rutiiniasiasta. Presidentti Alexander Stubbin mukaan kyseessä saattaa olla venäläinen hybriditoiminta. Liettuassa Venäjän suunnitelmaa pidetään provokaationa, joka kärjistää tilannetta.
Venäjän toiminta on arvaamatonta, sillä maa ei kunnioita kansainvälisiä sopimuksia.
Venäjä on mestari lietsomaan hämmennystä. Venäjän raja-aikeiden vuotaminen julkisuuteen saattaa olla vastaus länsimaissa esiintyneille puheille venäläisten öljytankkerien liikennöinnin rajoittamisesta Tanskan salmissa. Venäjä on ainoa Itämeren alueen maa, joka ei kuulu Natoon. Myös Suomen rajalakiesitys voi olla mahdollinen motiivi.
Venäjän toiminta on arvaamatonta, sillä maa ei kunnioita kansainvälisiä sopimuksia. Yksittäisillä toimilla ei välttämättä ole konkreettisia tavoitteita, vaan ne ovat osa isompaa peliä.
Venäjä yrittää hajottaa lännen yhtenäistä rintamaa ja pelotella länsimaita neuvottelupöytään. Venäjä haluaa toimillaan testata länsimaiden päättäjien reagointia. Länsimaiden reaktiot voidaan esittää venäläisille lännen Venäjä-vihana.
Venäjä ottaa ison riskin, sillä maa ei voi vaarantaa sille tärkeitä öljykuljetuksia Itämerellä. Paras vastaus Venäjän hybriditoimintaan on tiivistää lännen yhtenäistä rintamaa ja lisätä tukea Ukrainalle.
Jos Venäjältä tulee virallisia esityksiä yksipuolisista rajamuutoksista, niihin on vastattava jämäkästi.
