Digitaalisten palveluiden ja laitteiden yleistyminen sekä kehittyneet tietoliikenneverkot ovat tehneet Suomesta yhden maailman johtavista digiyhteiskunnista. Digi- ja väestötietoviraston tuoreen Digiturvabarometrin mukaan 77 prosenttia kansalaisista pitää digipalveluita tärkeänä osana arkeaan, ja 74 prosenttia käyttää niitä melko tai erittäin paljon.
Kansalaisten luottamus omaan kykyyn toimia turvallisesti digilaitteiden ja -palveluiden parissa on myös korkealla tasolla, kuten myös heidän turvallisuuden tunteensa digimaailmassa niin kotona kuin työpaikalla.
Verkkorikollisuuden nopea yleistyminen on kuitenkin alkanut nakertaa luottamusta. Lähes jokainen älylaitteen omistaja on saanut tietojenkalastelu- tai huijausyrityksiä. Verkkorikolliset pyrkivät urkkimaan tietoja, jotka mahdollistavat taloudelliset petokset tai henkilötietojen väärinkäytön. Keskeiset viranomaiset ja Finanssiala ry raportoivat vuosittain ilmoitusmäärien selvästä kasvusta.
Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy
Digiturvabarometrin vastaajat toivat myös esille huolen Venäjän vaikuttamisyrityksistä ja tekoälyn nopeasta kehittymisestä. Tämä heijastuu kansalaisten luottamuksessa digitaalisen turvallisuuteen, sillä 36 prosenttia kokee, että se on heikentynyt vuoden aikana – laskua edellisvuoteen on 8 prosenttia. Kehityssuunta on huolestuttava.
Positiivista on se, että 10 prosenttia kansalaisista kokee luottamuksen vahvistuneen oman tietoisuuden ja osaamisen kehittymisen sekä aiheen uutisoinnin ansiosta.
Vaikka luottamus digitaaliseen turvallisuuteen on osalla heikentynyt, se ei ole heijastunut luottamukseen viranomaisia, työnantajia tai finanssialaa kohtaan. Luottamus näiden kykyyn käsitellä henkilötietoja turvallisesti on jopa noussut, ja finanssialan palveluihin luotetaan edelleen laajasti, pienestä laskusta huolimatta.
Miten säilytämme luottamuksen digitaalisiin palveluihin?
Digimaailman riskeistä ja uhkista tulee jatkaa avointa tiedotusta ja keskustelua. Käsitteet kuten ”huijaus” ja ”kalastelu” eivät anna riittävää kuvaa tilanteesta – meidän on puhuttava suoraan verkkorikollisista ja heidän toteuttamistaan petoksista sekä tietomurroista. Rikoksista tai epäilyistä pitää aina ilmoittaa viranomaisille!
Tekoälyn hyödyntäminen tulee tehdä yhtä tutuksi ja arkipäiväiseksi kuin vaikkapa yhteydenpito sukulaisten ja ystävien kanssa, turvallisuudesta huolehtien.
Organisaatioiden on ymmärrettävä, että ne ovat todennäköisesti jo joutuneet tietomurtoyritysten kohteeksi, vaikka niitä ei olisi havaittu. Varautuminen, ennakkoharjoittelu ja avoin viestintä voivat merkittävästi vähentää vahingon laajuutta, nopeuttaa toipumista sekä kasvattaa luottamusta.
Suomi on perinteisesti yksi maailman parhaiten varautuneista valtioista fyysisten ja digitaalisten uhkien osalta. Nyt on tärkeää varmistaa, että pysymme ajan tasalla uusista uhista ja samalla hyödynnämme teknologian tarjoamia mahdollisuuksia yhteiskunnan kehittämiseksi.
Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy
Kimmo Rousku
johtava erityisasiantuntija
VAHTI-johtoryhmän pääsihteeri
Digi- ja väestötietovirasto
